15.8.2011
Edellisestä puutarhasta tuodut keltajapaninangevot selvisivät muutosta hyvin - syksyllä 2010 ne istutettiin kälyn perunamaahan ja keväällä 2011 ne tuotiin uudelle pihalle ja jätesäkkiruukuissa odottelivat istuttamista kuukauden verran. Ovat hyvin kotiutuneet uuteen kasvupaikkaansa nuinkin stressaavasta siirto-operaatiosta.
Ensimmäinen pakko-ostos uuteen pihaan oli purppuraheisiangervo. Se tuo mukavaa värilisää niin vihreään ympäristöön.
Toinen pakko-ostos oli kirjokanukka, se tuo mukavasti vaaleutta tumman aitan edustalle:
Naapurin aidan myötäisesti kasvaa kolme kasvustoa viitapihla-angervoa ja aluksi meinasin pensaan tuhota, mutta koska koirat tykkäävät juosta pensaita ympäri niin tämän kestävempää pensasta ei siihen hommaan löydy.
Pakkohan tästä pensaasta on pitää, kun se kukkii kauniisti ja houkuttelee perhosia.
Tuoksuvatukat oli istutettu näköesteeksi kompostille, mutta nyt kun komposti on siirretty aitan taakse niin vatuille pitäisi keksiä uusi paikka. Kaunis pensashan tämä on, mutta sille sopii joku joutomaakin yhtä lailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti